No voihan HEL..

..LE. Helleraja paukkui jo viikko sitten, nimittäin sisällä. Se onkin varmaan osasyy siihen unettomuuteen, josta olen kärsinyt. Huomaamatta on päässyt kämppä kuumenemaan turhan kuumaksi ajatellen mukavia yöunia. Odotan taas oikein innolla kesähelteitä, kun tämä sauna, jota kodiksikin voi kutsua, lämpenee 30 asteeseen, ehkä jopa yli. Onneksi on sentään parveke, jonka kautta ilma edes vähän vaihtuu. Kyllä se ilmastointi vaan tekisi gutaa myös näillä leveysasteilla. On tässä viime aikoina ollut joka aamu vähän seuraavanlainen fiilis herätessä, kun yritän päästä sängystä keittiöön kylmän vesilasin ääreen:

Näinköhän tuo on myöskään ihan terveellistä nostella painoja 25-30 asteen lämpötilassa. Hiki tuntuu kyllä irtoavan helpommin nyt kuin talvioloissa, on tullut huomattua. Kunnon ei kuitenkaan pitäisi olla pahasti rapistunut talvesta. No kai se sydänlihaskin saa sitten kunnon harjotusta, kun tekee vähän tiukkaa ja kiikkuu siinä hämärän rajamailla sarjat tehtyään. Olisikohan järkevämpää kuitenkin vaihtaa kesäksi kotiharjoittelu kuntosaliin, ehkä siellä olisi viileämpää tai ainakin muita paikalla, jos sydän pettää.

Muutenhan toki toivon lämpötilojen vihdoin nousevan ja varsinkin tuon tuulen laantuvan. Pääsisi taas grillaamaan sekä omaa että sian kassleria ja ehkä jopa pulahtamaan järvessä siinä välissä. Onhan tuon kämpän kuumuuden aikaisempinakin kesinä kestänyt kuolematta, joten eiköhän siihen taas pikkuhiljaa totu. Ei kai siis pitäisi valittaa, kesä on kerran vuodessa vaan, joskus jopa harvemmin.