maanantai 8. kesäkuuta 2015

Filmi pätkii

Ei hyvältä vaikuta. On alkanut enenevässä määrin tulemaan täydellisiä blackoutteja omaan muistiin. Siis sellaisia, että ei enää muista, mitä juuri sekunti sitten ajatteli. Ajattelen jotain asiaa ja yhtäkkiä tulee vain tyhjää, ei mitään muistikuvaa mitä juuri äsken mietin. Eikä sitä ajatusta saa välttämättä palaamaan enää takaisin päähän vaikka kuinka muistelisi. Varsinkin väsyneenä huomaan tuon tapahtuvan useinkin, viimeksi eilen illalla nukkumaan käydessä. Korjaan, tapahtui juuri nyt tätä kirjoittaessa, tosin sain kiinni taas ajatuksesta hetken pohdinnan jälkeen. Ja se tunne päässä on jotain uskomatonta, kun tajuaa unohtaneensa ajatuksensa. Hetkeksi pään valtaa sellainen kauhun ja sekoamisen yhdistelmä, suoranainen paniikki. Tuntuu siltä, ettei saisi yhteyttä omiin aivoihinsa.

Olen myös huomannut, että välillä, tai melko useinkin, ei saa jotain tiettyä sanaa päähänsä. Voi olla siis ihan joku yleinen esine tai henkilö, mutta ei vaan millään meinaa saada mieleensä mikä tai kuka se on nimeltään. Joskus joutuu pysähtymään kesken lauseen ja jäädä miettimään jotain sanaa, jonka kuvan kyllä päässä näkee, mutta ei osaa yhdistää sitä mihinkään sanaan. Joutuu sitten kalastelemaan kuulijalta, josko hän osaisi täydentää lauseeni. Yleensä se kuulija katsoo hölmistyneenä, eikä voi uskoa että tuollaisen sanan voi unohtaa. Joskus käy niinkin, että muistaa sanan englanniksi muttei suomeksi, ihmeellistä.

Sitä on toki sattunut aiemminkin, että unohtaa vaikka kauppaostoksia, siksi nykyään pidänkin listaa ostoksista. Myös se on tuttua, että ajattelee etsivänsä kohta jonkun asian netistä, siis googlettaa jotain asiaa, mutta kuitenkin unohtaa koko asian tai muistaa vasta pidemmän ajan kuluttua. Se ei kuitenkaan vaikuta niin huolestuttavalta, koska jos keskittyy johonkin muuhun asiaan niin tokihan sitä saattaa asioita unohtaa.

Olen jostain kuullut, että tämä nykyinen tietotulva ja etsimisen helppous voisi aiheuttaa muistin huononemista. Enää ei tarvitse painaa mitään päähänsä tai varsinkaan yrittää muistella mitään, koska voi googlettaa. Olitpa sitten kotona, mökillä tai vaikka Mount Everestin huipulla, on nopeampaa etsiä tieto netistä kuin yrittää muistella löytyisikö tietoa omasta päänupista.

Tämä ajatuksen yhtäkkinen unohtaminen vaikuttaa kuitenkin epänormaalilta, enkä voi käsittää miten se edes on mahdollista. Olisiko niin paljon ajatuksia päässä, ettei yhtä tiettyä saa sieltä enää takaisin kaivettua. Tai ehkä syyllinen on väsymys. Vai olisiko sittenkin se vanhuus, joka alkaa painaa. Johan sitä kohta on kolmekymppinen, siis lähes eläkeiässä.

Sen verran pää kuitenkin vielä pelaa, että muistan kuunnelleeni tässä parina päivänä pitkästä aikaa Foo Fightersia. En mikään bändin suuri fani ole koskaan ollut, mutta onhan niillä paljon hyviä biisejä, kuten tämä:


En edes oikeastaan tiedä, miksi tulee niin harvoin tätä bändiä kuunneltua. Nyt tässä parin päivän aikana on tuntunut, etten saa tarpeekseni näistä biiseistä, loistokamaa siis. Viimeisimmän levyn tosin taisin kerran kuunnella, kun se ilmestyi, eikä se oikein iskenyt silloin. Pitää vissiin kuunnella uudestaan, jos toisella kuuntelukerralla se kuulostaisikin jo paremmalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti