Hiekka rasahtelee cowboy-bootsieni alla ja tuuli nostattaa valtavia hiekkapyörteitä edessäni. Maisemat ovat kuin siitä eräästä Antonio Banderasin elokuvasta, Once upon a time in Mexicosta. Olen siirtynyt siis Pohjolan vesisateista hiukän lämpimämpiin keleihin. Aurinko porottaa siihen tottumattomalle liiankin kuumasti, onneksi kuitenkin vietän aikaa sombreroni alla. Minä ja kitarani, erottamaton parivaljakko, aivan uusilla kulmilla. Jatkan matkaani läkähdyttävissä olosuhteissa eteenpäin, kunnes huomaan saluunaovet talossa. Ne päästävät viheliäisen narahduksen, kun astelen sisään muina miehinä. Hämyisen kapakan toisessa päädyssä on baaritiski, jossa tumma ja tulinen baariemäntä pyyhkii oluttuoppeja rätillä. Tiskillä notkuu muutama paikallinen viskisiepon alalajin edustaja, tequilasieppo. Ikkunapöydässä, heti oviaukon vieressä, majailee pari gangsterin näköistä heppua revolverit vöillään. Itse kävelen suoraan baaritiskille, tilaan oluen ja siirryn nurkkapöytään.
Olin jo vaipunut omiin ajatuksiini, kun havahduin korkokenkien lähestyvään kopinaan. Olut tuodaan isossa tuopissa, kylmänä. Tuoppi hikoilee vesipisaroita lasinaluselle, kun saan siitä otteen ja kohotan kohti huuliani. Samassa baariemäntä pyörähtää nopeasti kannoillaan tulipunaisen hameenhelman hipaistessa samalla kättäni. Hameenhelman aiheuttama tuulahdus pudottaa viimeisenkin hikipisaran otsaltani suoraan oluen sekaan. Helteellä on tärkeää huolehtia myös suolatasapainosta.
Nautiskelin oluestani ja virittelin samalla kitaraani, kun säpsähdin kovaan huutoon. Paikallinen virkavalta oli saapunut ilmeisesti pidättämään niitä gangstereita, jotka istuivat baarin etuosassa. He eivät kuitenkaan aikoneet lähteä suosiolla. Toinen kriminaali oli napannut baariemännän kuristusotteeseen ja toinen osoitteli kuudestilaukeavallaan, milloin poliisia, milloin emäntää. Enempää ajattelematta tartuin omaan kuusikieliseeni ja räväytin ilmoille sointuja, jotka tulivat suoraan sydämestä: Abm, E, Abm, E, Abm, E, C#m, F# ja niin edelleen. Kaikki jähmettyvät paikoilleen, gangsterin ote heltiää hieman ja baariemäntä saa riuhtaistua itsensä vapaaksi. Hölmistyneet rikolliset eivät ymmärrä, mitä juuri tapahtui. Lainvartijat kuitenkin huomaavat tilaisuutensa koittaneen ja saavat tilanteesta yliotteen.
En aikonut jäädä tapahtumapaikalle ihmettelemään vaan päätin jatkaa matkaani. Tyrkkäsin saluunaovet auki ja astuin ulkopuolelle pakahduttavaan auringonpaisteeseen. Ovien narahtaessa baariemäntä huusi perääni: "Te amo, te amo!" Pysähdyin, nappasin kahdella sormella sombrerostani kiinni ja nyökkäsin takaisin.
En tiennyt, mitä hän tarkoitti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti